NATO - OTAN?

Ukrainan tapahtumat ovat järkyttäneet demokraattisia maita viimeisen kahden viikon ajan. Putinin Venäjän aloittamaa sotaa on kuvattu hyvin brutaaliksi ja humanitaarinen kriisi on syvempi kuin Talvisodan aikana. Ja se koskettaa meitä kaikkia suuresti. Mielenosoituksia on jatkuvasti ympäri maailmaa ja Suomi ei ole siinä poikkeus.

Kaiken tämän lisäksi Nato keskustelu käy Suomessa vilkkaana. Ihmisten kannat ovat Putinin Venäjän toimien kautta muuttuneet Nato myönteisemmiksi. Nyt käydään huutoäänestystä monen poliittisen toimijan sekä kansalaisen suulla, että hakemus pitäisi laittaa sisään nyt heti.

Oma kantani ei oikeastaan ole muuttunut, ei ole mitään muutettavaa. Olen aina ollut sitä mieltä, että Naton jäsenyys ei ole mikään huutoäänestys, vaan turvallisuuspoliittinen kysymys. Naton jäsenyydestä on käytävä turvallisuuspoliittinen keskustelu ja tehtävä tarkkaan harkittu päätös. Toki nyt jos koska on uudelleen sen keskustelun aika, se on aivan varma. Mutta päätöstä ei pidä tehdä ihmisten huutelun tai galluppien perusteella.

Naton jäsenyydessä on toki paljon hyvää, mutta on myös pohdittava mitä se tarkoittaa, jos Suomi liittyy Natoon. Sen jälkeen Venäjän vihollinen seisoisi rajan takan ja meillä olisi 1300 km yhteistä vihollisrajaa Venäjän kanssa. On sanomattakin selvää, että Venäjä reagoisi asiaan. Miten, sitä ei meistä kukaan tiedä... Siitä paras tieto on varmasti puolustusvoimien puolella. Ja heitä on kuunneltava tarkkaan.

On helppo yhtyä presidentti Niinistön sanoihin "En ole peloissani, eivätkä suomalaisetkaan ole. Mutta olemme varuillamme." Ja näin tulee toimia jatkossakin myös meidän puolustuksen osalta.

Mikä on riittävän uskottava puolustus, ettei Suomen suvereniteettia tule kysymykseenkään uhata?

Se mikä on varma, myös politiikassa rehellisyyden mielipiteissä ja ammattitaidon tunnistaminen, sekä ammattitaidottomuuden myöntämisen tulee olla kriteeri. Minä olen Sote-osaaja, en sota-osaaja, minun osaamiseni ei riitä kertomaan pitäisikö meidän olla osan Natoa, vai ei.