Luonto - Ihminen - Talous
Kiertotalous luo pohjaa paremmille talousnäkymille
Kiertotalous ei ole vain kierrättämistä, vaatteiden kirpputorilla myyntiä tai luonnonvarojen säästämistä. Kiertotaloudella tarkoitetaan sellaista tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Näin tuotteiden elinkaari pitenee ja saadaan paineita kasvattaa tuotteiden laatua.Käytännössä tämä merkitsee jätteen määrän vähentämistä minimiin. Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, sen materiaalit pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkälle, jolloin tuotteesta saadaan sen maksimaalinen hyöty.
​
Kiertotalouden vastakohta on perinteinen, lineaarinen talouden malli, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Malli edellyttää suuria määriä edullisia, helposti saatavilla olevia raaka-aineita ja energiaa. Kiihdyttää luonnonvarojen käyttöä, nojaa pikamuotiin ja ei niin kestäviin ratkaisuihin, sekä siihen nykyiseen, kohta jo vähän taakse jääneeseen ajatusmalliin siitä millainen on sivistysyhteiskunta.
​
Ihmisten määrä maailmassa kasvaa ja samalla raaka-aineiden ja muiden luonnon resurssejen kysyntä kasvaa. Nyt jo maailmalla on suuri pula metallista ja varsinkin kuparista. Raaka-aineiden louhinta lisää energian tarvetta ja toisaalta sillä on suuria vaikutuksia luonnon hyvinvointiin. Päivittäin käytettävien materiaalien tuotanto aiheuttaa nykyään 45 prosenttia hiilidioksidipäästöistä ja tämä on liikaa.
Näin ollen kiertotalouteen siirtymisellä nähdään luonnonvarojen säästön lisäksi paljon positiivisia vaikutuksia. Luonnonvaroja säästetään, pois heitettävän roskan määrä vähennetään minimiin, ekosuunnittelu luo tarvetta innovaatiotoiminnalle, tuotteiden laatu paranee, kilpailukyky paranee mikä luo yhdessä innovaatiotoiminnan kanssa uudenlaisia työpaikkoja ja BKT (bruttokansantuote) saadaan 0,5% nousuun. Toisinsanoen talouspohja paranee ja me pystymme paremmin pitämään hyvinvointiyhteiskunnan palveluja paremmin yllä. Sen lisäksi kiertotalous on ilmastoratkaisujen vielä puuttuva, mutta nouseva palanen. Tämä yhdistettäessä verotuspohjan uudistukseen, missä verotuksen painopistettä muutetaan pois työn verottamisesta ja kohdennetaan luonnolle haitallisien tuotteiden ja palveluiden verottamiseen. Samalla ruoan verotuksen painopistettä siirrettäisiin luomu- ja lähiruoan verotuksen vähentämiseen ja verotus painottuisi epäterveellisen ruoan verottamiseen.
​
Kiertotalus voisi näin toimia osana vihreää siirtymää itseasiassa markkinatalouden vauhdittajana. Kaikkineen kiertotaloudessa puhutaan köyhimpien ja pienituloisten tukemisesta ja on järkevämpää talouspolitiikkaa. Puhtaammat ja laadukkaammat tuotteet toimivat muutenkin vientivalttina ja verotuksen muutoksen kanssa meillä olisi tasapainoisempi talous. Samalla ihmisten ostotottumuksia ohjattaisiin terveellisempään ja laadukkaampaan, jolloin myös ihmiset panostaisivat paremmin terveellisempään elämään.
​
Kiertotalous luo myös uusia pk (pieniä ja keskisuuria)-yrityksiä. Tämän tiedostaen meidän tulee siis uudistaa myös sosiaaliturvaa perustulon suuntaan. Tämän hetken sosiaaliturva ei tue pienten yrityksen starttia. Perustulo takaisi pienyrityksen yrittäjälle tuen elämään siksi aikaa kunnes yritys on toimiva ja antaisi mahdollisuuden keskittyä yrityksen markkinointiin. Tällä hetkellä yrittäjyys on liian suuri riski ja siksi harva on valmis ottamaan sen riskin, jos se ei sitten kannakkaan. Perustulolla saataisiin tätä ristkiä pienennettyä ja yrittäjyyden yrittämisestä kannattavampaa.