Saivartelua ja polarisoitunutta keskustelua

Olen tässä jo jonkin aikaa kauhulla katsellut mihin menee suomalaisen keskustelun suuntaus varsinkin sosiaalisessa mediassa. Tartutaan hyvinkin pieniin sanoihin tai asioihin sen sijaan, että välitettäisiin keskittyä viestin asiasisältöön tai siihen mihin toinen haluaa viestissään lukijan huomion keskittää. Sen sijaan, että vaivauduttaisiin selvittään mitä toinen haluaa sanoa, otetaankin suoraan "herneet nenään" ja kommentoidaan hyvin kärkkääseen sävyyn. Haukutaan ja ilkutaan ajattelematta, että siellä ruudun toisessa päässä on ihminen tunteineen. Intetään ja väitellään, mutta ei vaivauduta perustelemaan näkemyksiään. Jos joku on eri mieltä, ollaan heti poikkiteloin ja blokataan kavereista tai muuten. Nettikeskustelussa oma mielipide on ainoa oikea, eikä edes välttämättä kuunnella toisen mielipiteitä, kun ne eroavat omista. Minä olen ainoa oikea ja ainoana oikeassa. Viestit jotka ovat vastoin omaa ajatusta leimataan hyvin nopeasti populismiksi tai rasismiksi. Puhumattakaan siitä, että halutaan tahallaan ymmärtää viestejä väärin.

Haaviston Pekka otti tähän jo kantaa alotellessaan omaa presidentinvaalien kampanjaansa. Silloin keskustelu koski pääsääntöisesti maahanmuuttoa, mutta nyt tämä ilmiö on yleistymässä ja se, jos mikä, on huolestuttava näkökanta Suomen sisällä. Se kitkee hedelmällisen keskustelun siemenet ja opettaa, ettei toisten mielipiteitä tarvitse kunnioittaa, eikä ottaa negatiivista palautetta tai kyseenalaistavia mielipiteitä vastaan. Ei tarvitse perustella mielipiteitään tai asioitaan, kun aina voi vetää "idiootti"-kortin esille.

On kertakaikkiaan keskusteluintoa vähentävää ja mielenkiintoa lyttäävää, kun jatkuvasti saat aikuisia ihmisiä huomautella käytössäännöistä, loukkaavasta käyttäytymisestä tai ettei asian sisältö katsota syytösten ja leimaamisten sijaan. Keskustelu muuttuu väittelyksi ja riitelyksi, jonka jälkeen oma into koko hommaan lopahtaa. Sen lisäksi populismin tyyppisiä sanoja käytetään väärin ja väärissä yhteyksissä, ja sanat menettävät merkityksensä teksteissä. Myös keskustelun taito vähenee ja katoaa tätä myötä, mikä mahdollistaa ja avaa sen todellisen populismin kentän.

Se mikä tässä huomiossa on kaikista huolestuttavinta, että voisi kuvitella näiden ihmisten olevan niitä nuoria. Niitä hieman yli täysikäisyyden rajan, mutta ei... suurimmaksi osaksi nämä ihmiset ovat 35 - 45 ikävuoden välissä ja välillä enemmänkin ja ne kaikista hedelmällisimmät keskustelut pystyy pitämään niiden 18 -25 vuotiaiden nuorten kanssa. Niiden joilla on intoa tutkia ja etsiä tietoa, eikä heistä vielä ole tullut kaikkitietäviä ja osaavia elämänkokemus asiantuntijoita.