Koska loppuu ihmisten pompottaminen?
- Satu Heinonen
- 23. maalisk. 2017
- 2 min käytetty lukemiseen

Ihmisiä kaduilla ja toreilla kuunnellessa ei voi kuin ihmetellä mihin on Suomen valtion ja Hämeenlinnan palvelut menossa. Oli se sitten valtion laitos, kuten KELA tai kaupungin tuottamia sosiaalipalveluita tai mitä tahansa siltä välillä, pahimpina tuntuvat olevan eläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt. Ihmiset tuottavat huolta omista oloistaan ja kertovat, kuinka paperit junnaa kuukausi tolkulla, päätökset ovat virheellisiä ja osa jopa lain vastaisia, tahot eivät tiedä miten asioita pitäsii hoitaa, eikä kukaan ainakaan ota vastuutta niiden hoitamisesta. Ihmisiä pompotellaan paikasta toiseen ja kolmanteen hakemassa liitteitä ja palvelua, ja jokainen taho ilmoittaa, ettei kuulu meille ja ei meiltä tälläisiä kirjoiteta. Rahoja säästetään ja virastot kilpailevat siitä kenen rahapussista mikäkin on poissa. Tämäkö on sitä ihminen keskiössä toimimista?
Pahimmillaan ihmiset Hämeenlinnassa, josko muuallakin ovat kuukausi tolkulla ilman rahaa, vuokranantajat eivät tarjoa asuntoja vuokravaikeuksien vuoksi, eikä ruokaakaan ole pöytään. Sosiaalitukea ei saa, koska katsotaan, että on oikeutettu toisenlaiseen tukeen. Toista tukea ei saa, koska jostain puuttuu joku päätös ja päätöstä ei saa, koska sinulta puuttuu tieto jostain, mistä ei kukaan edes tiennyt, kun ei ole viittitty tiedustella asiaa. Noh, lopulta, kun tiedot ovat omalla paikallaan ja päätös oikeudesta johonkin tukeen on vihdoin saatu, niin toisessa paikassa ei enää tiedetäkkään, että miten asiaa viedään eteenpäin ja mihin tukeen sitten todellisuudessa onkoaan oikeutettu. Kuka ihme tällästä pompottelua jaksaa? Tähän kun lisätään vielä se, että et ole työkuntoinen, joten et voi tehdä töitä tai vaihtoehtoisesti olet töissä päiväsi kokopäiväisesti aamusta iltapäivään ja virastot ovat auki 16-16:30 asti. Työläisten asioiden hoito on siis käytännössä tehty mahdottomaksi ja toisaalta niin työttömän elämä myös.
Itse saa olla onnellisessa asemassa tällä hetkellä taas ainakin hetkellisesti, ettei näiden tukien kanssa tarvitse taistella, edellinen taistelu käytiinkin hallinto-oikeuden kautta. Siitä huolimatta kaikki sympatiani on tämän pyrokratian kanssa taistelevien puolella, pelkästään itsensä elättäminen tässä oravanpyörässä on työlästä, saati sitten hoitaa lapsiperheiden asioita, puhumattakaan erityisen tuen perheiden palveluista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin siirtymässä maakuntiin vasta 2019, mahtaakohan sekään asiaan parannusta tuoda, toivotaan niin, itsellä toki paha aavistus tästäkin… Joka tapauksessa sinne asti on hirveän pitkä aika odotella omia oikeuksiaan, palveluiden oikeudenmukaisuutta ja rahojaan ja koittaa huolehtia itsestään ja perheestään.
Ainoa asia mitä itse voin näissä tilanteissa oleville sanoa, älkää lakatko taistelemasta, puolustakaa omia ja perheenne oikeuksia. Jos voimat on vähissä levätkää ja aloittakaa uudelleen! Vain sillä me saamme asioita korjattua ja tehtyä niistä joustavampia. Periksi antamisella huonot palvelut voittavat!
Satu Heinonen
Kuntavaaliehdokas Hämeenlinna Vihreät