Kiertotalous: Yhteiskunnan suunnaton voimavara.

Tiesitkö, että maailmassa syntyy jätettö n. 2,5 tuhattakiloa / vuosi / ihminen? Ja että Suomessa me heitämme kangasjätettä kaatopaikoille n. 70 miljoonaa kiloa /vuosi? Mun korvissa nämä määrät ovat hurjia lukemia luonnon varoja tuhlattuna hukkaan.

Hilinieluista, sähköautoista, uudistuvasta energiasta... ja monista muista asioista puhutaan ilmastokriisin ratkaisuu etsittäessä keinoja. Loppujen lopuksi suuri ratkaisu ja tekijä ilmastokriisin ratkaisemiseksi on kiertotalous. Jo tällä hetkellä kiertotalous luo suunnattomia määriä uusia työpaikkoja. Se säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä, mutta siitä puhutaan vain rajatuissa piireissä, eikä sitä pidetä poliittisena keinona saada ilmastokriisiä kuriin. Mutta siitähän todellisuudessa kiertotaloloudessa on kyse. Hankitaan uuden sijasta käytettyä, jolloin vanhat jo kulutetut luonnonvarat kiertävät käytössä mahdollisimman pitkään. Korjataan vanhaa sen sijaan, että ostettaisiin uusi tilalle. Loppu tuote kierrätetään uusiokäyttöön, jos mahdollista.

Kiertotaloudessa piilee siis ilmastokriisin ratkaisu, sekä suunnaton mahdollisuus taloudelliseen hyvinvointiin. Kiertotalous ei siis vain ratkaise ilmastokriisiä, se on myös henkilökohtaisten varojen käyttämistä tehokkaammin ja viisaammin. Mitä enemmän ostaa hyvälaatuista käytettyä (siis halvemmalla kuin uuden), sitä enemmän rahaa jää perheen arkisiin tarpeisiin käytettäväksi ja perheen hyvinvointi kasvaa.

Kiertotalous ei siis vain säästä luontoa, ratkaise pitkälti ilmastokriisiä, pakota talouden näkymiä muuttumaan, luo uusia työpaikkoja, lopetta tuotteiden suunniteltua vanhenemista, vähennä jätteen määrää, vaan myös parantaa ihmisten hyvinvointia ja säästää puhdasta rahaa perheiltä.

Mutta voiko kiertotaloudesta olla vielä muutakin hyötyä?

Noh kaiken tämän lisäksi kiertotalous parantaa meidän huoltovarmuutta ja kansallista turvallisuutta, kun voimme varmistaa raaka-aineiden saatavuuden. Se myös lisää kilpailukykyä, tehostaa innovaatiota ja parantaa bkt:tä (bruttokansantuote) eli lisää talouskasvua n. 0,5:llä prosentilla.

No miksi EU ei ohjaa?

EU on luonut jo 2020 kierotaloutta koskevan toimintasuunnitelman ja vahvistanut 2/2021 päätöslauselman kiertotalouspakettia koskien. Tämä päätöslauselma peräänkuulutti lisää toimia hiilineutraalin, ympäristön kannalta kestävän ja myrkyttömän kiertotalouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi kierrätyksen sääntöjen kiristämistä ja materiaalien kulutukselle sitovien tavoitteiden asettamista vuoteen 2030 mennessä. 3/2022 komissio julkaisi ensimmäisen toimenpidepaketin, jolla pyritään vauhdittamaan siirtymää kohti kiertotaloutta. Esitettyihin toimenpiteisiin kuuluu mm. kestävämpien tuotteiden tukeminen, kuluttajien voimaannuttaminen, rakennustuotteita koskevan asetuksen päivitys ja kestäviä tekstiilejä koskeva strategia.

Miksi kierotaloudesta ei sitten puhuta?

No siksi, että monikaan ei ymmärrä tai tiedä mistä me puhumme, kun puhumme kiertotaloudesta. Siksi me puhumme jätteiden kierrätyksestä, hinta-laatu suhteista, käytettyjen vaatteiden ostamisesta, kirpputoreista, kierrätyskeskusista... Me puhumme vaatteiden korjaamisista ja toisaalta jo ihmiselle käyttökelvottomien vaatteiden, lakanoiden, pyyhkeiden jne. viemisestä vaikka eläintaloille tai maatiloille. Me puhumme ruokahävikistä ja monesta muusta asiasta. Käytännössä siis kiertotaloudesta ja lineaarisen talousmallin valtakauden lopettamisesta. Puhumme siis yhdestä osa-alueesta kestävää kehitystä.

Jotta siis jokainen ymmärtäisi mistä on kyse.