Haukankallion erityiskoulun kohtalo

Janakkalassa oleva Haukankallion erityiskoulu on jälleen lopetusuhan alla. Tästä on kerätty ja luovutettu useita adresseja säilyttämisen puolesta. Itselläni uutena Janakkalalaisena ja erityisten aikuisten vanhempana ei ole Haukankallioon omaa kosketuspintaa, mutta olen kuullut useita mielipiteitä ja ajatuksia niin koulun lakkauttamisen puolesta kuin vastaankin. Poliittisella päättäjällä ei todellakaan ole helppo paikka tässä.

Todellisuudessa Haukankallion koulu on rakennettu vanhan maailman ajatukseen "Poissa silmistä, poissa mielestä". Siihen aikaan vammaiset olivat häpeä ja heidät eristettiin mahdollisimman pitkälle pois asutusalueelta. Tällä ajatuksella on rakennettu myös sisäoppilaitokset aikoinaan vammaisille nuorille ja lapsille. Sen enempää historiaan menemättä palaan Haukankallion kouluun.

Koulun oppilasmäärä on ollut jatkuvasti laskeva ja näkymä on laskeva myös tuleville vuosille. Ottaen huomioon valtakunnallisen tilanteen, ei Haukankallion lapsiryhmien koko seuraa valtakunnan tilannetta. Se ei ole tässä tapauksessa hyvä asia, kun muutenkin erityisopetuksen ryhmistä ja paikoista on pulaa. Omiin silmiin se näyttäytyy siltä, että koulu on ajanut aikansa ohi syrjäisillä seuduilla ja on aika astua enemmän nykypäiväisimpiin tiloihin.

Jotta nyt ei vain mentäisi yhdenlaisella tarinalla eteenpäin. Ajattelin avata niitä seuraavaan, monennäköisiä näkökulmia sekoittuen omaan kokemukseen.

Kaikkineen Haukankallion koulussa on tehty hyvää työtä. Siitä on kiittäminen työhönsä sitoutunutta henkilökuntaa. Näille lapsille ja nuorille on äärimmäisen tärkeää, että henkilökunnassa on mahdollisimman paljon luotettavia aikuisia, jotka ovat tuttuja ja tuovat pysyvyyttä ja yhdenmukaisuutta. Ensimmäinen kiitos menköön siis heille, jotka sen todella ansaitsevat, eli äärimmäisen ammattitaitoiselle henkilökunnalle. Toivottavasti he ovat valmiita siirtymään lasten ja nuorten kanssa, jos sellainen päätös tänään valtuustosta tulee.

On äärimmäisen tärkeää, että mahdollisen muutoksen kohdalla me pohdimme myös näiden lasten ja nuorten hyvinvointia, jotka ovat siinä tilanteessa uuden edessä. He ovat siirtymässä rauhallisesta, eristetystä koulusta uusiin tiloihin ja isomman yhteisön keskelle. En voi tarpeeksi painottaa, että jos muutos tulee, tulee se ennakoida ja järjestellä huolella. Jos lapsi reagoi muuttuneeseen tilanteeseen, ei se saa kuormittaa perhettä, eikä vaatia vanhempia jäämään kotiin töistä sen vuoksi. Siksi onkin tärkeää pohtia asiaa monelta kannalta ennen siihen ryhtymistä. Ja uskon siihen, että Janakkalassa päättäjät ovat varsin hyvin tutustuneita tilanteeseen ja monesta näkökulmasta. Tälläisen näkymän olen saanut ainakin meidän Vihreistä valtuuston jäsenistä.

Suuressa erityisoppilaitoksessa työtäni tekien haluan antaa myös hieman toisen laidan kuvaan. Haukankallion koulu on eritystyksistä ja eristyksistä tulevat nuoret reagoivat isoissa ammattioppilaitoksissa, koska eivät ole tottuneet suuriin kouluihin. He ovat koulumaailmassa tottuneet max. 30-40 opiskelijan läsnäoloon ja yhteisöön. Yhtäkkiä edessä on 250-350 oppilaan yhteisö, missä työskentelee henkilökuntaa vähintään sama määrä. Kotona on vietetty aikaa naapurin lasten kanssa leikkien ja yövierailut eivät ole säännöllinen juttu. Nyt moninkertainen määrä oppilaita ympärillä ymmärrettävästikkin ahdistaa ja lisäksi 4/7 yötä vietetään kotoa pois asuntolassa. Nuoret ahdistuu, toiset käyttäytyy väkivaltaisesti, toiset kieltäytyy menemästä kouluun. Eristetty opiskelija ei kykene toimimaan suuremman yhteisön jäsenenä, vaan ainoa oikea reitti on TUVA opetukseen opiskelmaan opiskelutaitoja ja olemistä isomman yhteisön jäsen.

Toinen asia mikä tukee Haukankallion koulun sulkemista on terveydenhuolto. Oppilasmäärältään laskeva suuntaus tarkoittaa terveydenhuollon paikalla oloa max. 2 kertaa kuukaudessa. Erityistä tukea tarvitsevalle se tarkoittaa, ettei luottamussuhdetta terveydenhuollon ammattilaiseen muodostu, eikä hoitoa saa akuutisti jos tarvetta muuta kun soittamalla 116117 tai lähtemällä Turengin terveysasemalle, mikä sitoo vähintään yhden aikuisen tai se vanhempi joutuu tulemaan töistä kesken työpäivän avuksi. Kouluterveydenhuollon palvelut paranevat mitä lähempänä ollaan taajamien terveyspalveluita.

Myöskin tällä hetkellä pitkät kuljetusmatkat kouluun ja kotiin kuormittavat. Lisäksi jos olen oikein ymmärtänyt, tällä hetkellä lapsia ja nuoria tarvitsee kuljettaa tilojen välillä myös koulupäivän aikana. Tämä kaikki jäisi pois. Uudet tilat toisivat mukanaan myös modernit opetusvälineet ja aistihuoneet, näitä ei vanhoissa tiloissa ole voitu ottaa huomioon. Sekä mahdollistavat yhteisölliset retket erilailla varsinkin Välkystä hyödyntäen jopa junaliikennettä esim. Hämeenlinnaan / Tampereen suuntaan tai pk-seudun suuntaan ja kaikki tapahtuu koulupäivän aikana.

Lapsivaikutusten arviointi on tehty ja toisaalta myös henkilökuntaa on kuultu asioita järjestettäessä ja otettaessa huomioon. Näin ollen olen entistä luottavaisempi siihen, että Janakkalan valtuustolla on riittävästi tietoa päätöksen tekemiseen.

Yleisesti ottaen toivoisin erityisopiskelijoiden kouluverkkoa pohdittaessa huomioimaan mikä tukee lasta parhaiten pitkällä tähtäimellä. Alottaen pohdinnan jo esikoulusta ja tähdäten sen aina ammatillisen koulun päättymiseen ja mahdollisen työelämän alkamiseen. Tiedän, että politiikkaa on helppo tehdä monesti tunteella ja monesti me vanhemmat haemme vain lapsellemme sitä parasta. Näin sen kuuluukin olla. Samalla meiltä (myös minulta) sumenee ajatus siitä, että yhteiskunta ei voi tarjota jokaiselle lapselle erikseen juuri sellaista yksilöllistä opetusta mikä sille meidän omalle olisi juuri se ainoa oikea malli oppimisen ja kehityksen maksimoimiseksi. Joskus riittävän hyvän pitää riittää. Vaikka Haukankallion koulu suljettaisiin tässä tilanteessa, on huomioitava, että edelleen Janakkalan kouluissa lapset opiskelevat rauhallisimmissa ja pienemmissä yhteisöissä, kuin esim. Hämeenlinnassa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä.

Tilanteita tosin kuntien ja kaupunkien välillä ei voi verrata. Janakkala voi tarjota ja tarjoaa jatkossakin montaa kaupunkia ja kuntaa paremmin suunnitellut erityisopetuksen tilat ja rauhallisemman ympäristön. Meillä tosin ei voida tarjota kaikkia niitä palveluita mitä esimerkiksi isoissa kaupungeissa voidaan. Kyse on arvovalinnoista... Mikä on riittävän hyvä? Mikä ehkä taasen liikaa tai liianvähän?

Tässä tekstissäni en ota, enkä halua ottaa kantaa siihen pitäisikö Haukankallio sulkea vai ei. Oma mielipiteeni varmasti nousee kirjoituksesta. En silti näe asiaa niin yksinkertaisena ja simppelinä, kuin ehkä kirjoituksestani nousee käsitys. Päätöksen tekeminen ei kuulu minulle ja mielipiteeni ovat omiani, enkä halua myöskään ohjailla päätännäntekoa suuntaan taikka toiseen. Toivotan valtuutetuille jaksamista ja voimia, sekä uskallusta päätöksien tekemiseen, vaikka vaalit onkin tulossa. Mikään ei ole pahempaa kuin epävarmuudessa roikkuminen, nämä ammattilaiset ja opiskelijat ansaitsevat selkeät päätökset, jotta voivat jatkaa tulevaisuuden suunnittelua.