Hyvinkään puoluevaltuuston puheet 28.2.-1.3.2026

Lauantai 28.2.2026

Vammaistuen suhde toimeentulotukeen

Arvoisa puheenjohtajat, hyvä puoluevaltuusto sekä muut paikalla olijat ja seuraajat linjoilla.

Olen Satu Heinonen, Tieteen ja teknologian Vihreiden edustaja ja tulen Kanta-Hämeestä Janakkalasta.

Viime kuukausina toimeentulotuen ohjeistusta on muutettu tavalla, joka on ajanut sekä asiakkaat että viranomaiset sekavaan tilanteeseen. Kun edes Kela ei enää tiedä, mitä tuloja toimeentulotuessa saa huomioida, kyse on oikeusturvasta ja tässä tapauksessa erityisesti vammaisten ihmisten oikeuksista.

Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut. Toimeentulotukilain 11 § on täysin selvä: tuloina ei saa ottaa huomioon etuuksia, jotka on tarkoitettu korvaamaan erityiisen tuen tarpeista johtuvia kustannuksia. Tämä ei ole tulkintakysymys, vaan lain kirjain.

Vammaistuki on juuri tällainen etuus. Se ei ole yleinen toimeentuloetuus, eikä sitä ole tarkoitettu kattamaan ruokaa, vuokraa tai muita perusmenoja. Siksi vammaistukea… ei kuukausittaista eikä takautuvaa… saa käyttää toimeentulotuen säästökohteena.

Silti käytännössä näin tapahtuu. Vammaistukea niputetaan toimeentulotukeen tavalla, joka on sekä lainvastainen että moraalisesti kestämätön. Kun kulukorvaus tulkitaan tuloksi, vammaisen ihmisen oikeus riittäviin hoivan ja hoidon kuluihin murenee. Jokainen virheellinen päätös tarkoittaa menetettyjä lääkkeitä, apuvälineitä, hoitokäyntejä ja arjen sujuvuutta. Se lisää kuormitusta ihmisille, jotka jo valmiiksi kantavat enemmän kuin moni ymmärtää.

Tilanne on kohtuuton myös viranomaisille. Kun ohjeet muuttuvat nopeammin kuin laki, syntyy kaaos, jossa yksittäiset työntekijät joutuvat kantamaan vastuun epäselvästä järjestelmästä. Tämä ei ole heidän syynsä, vaan ongelma, joka on korjattava rakenteellisin toimin§.

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Sen tarkoitus ei ole leikata vammaisten lakisääteisiä oikeuksia eikä paikata järjestelmän sisäisiä aukkoja. Lain henki ja kirjain ovat selkeät: erityiskustannuksiin tarkoitetut etuudet eivät ole tuloja.

Kiitos.

Vammaisten ja tuen tarpeisten oikeusturva

Kuten moni tietää, mulla on erityisen tuen tarpeisia lapsia ja meidän perheessä vähän välillä sattuu ja tapahtuu. Kehitysvammainen poikani seurusteli nuoren naisen kanssa, joka toi hänen asuntoonsa erilaisia laitteita sekä majaili ja vietteli poikani asunnolla aikaa ystävineen, usein alkoholin kera. Eron jälkeen tyttö jätti laitteet pojan asunnolle… Ja sen jälkeen teki pojastani rikosilmoituksen kavalluksesta, koska ei saanut laitteita takaisin… Tälleen hieman oikaistuna.

Kavallus eteni sovitteluun, mutta koska poikani kommunikoi lyhyesti ja kirjaimellisesti, sovittelutoimisto tulkitsi hänen viestinsä väärin. Hän vastasi Whatsapp viestillä tulleeseen sovittelukutsuun “Moi” ja “Joo”, mutta ei ymmärtänyt, että hänen piti mennä paikalle. Kun hän ei ilmestynyt, sovittelu keskeytettiin ja asia palautettiin poliisille. Vasta kun minä puutuin tilanteeseen, saaden sen tietooni hieman vahingossa, sovittelu saatiin palautettua käsittelyyn. 

Kaikki tämä tapahtui, koska viranomaisilla ei ollut tietoa hänen kehitysvammastaan tai yleensä tuen tarpeestaan.

Tämä ei ole vain yhden perheen ongelma. Suomessa on arviolta 40 000–50 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma tai vastaava tuen tarve. Heidän oikeusturva vaarantuu, jos viranomaiset eivät tiedä erityistarpeista. Vaikka tiedonsaantioikeus kaventaisi jonkin verran yksityisyyttä, sen tuoma hyöty olisi suurempi: oikeudenmukaisempi kohtelu, vähemmän väärinkäsityksiä ja vähemmän turhaa työtä sekä nöyryyttäviä tilanteita.

Siksi poliisiviranomaisille tulisi myöntää oikeus merkitä tietojärjestelmäänsä erityistarpeista, niitä yksilöimättä. Se parantaisi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeusturvaa ja auttaisi viranomaisia toimimaan oikein heti ensimmäisellä kerralla.

Kiitos.

Viitteen eli Tieteen ja teknologia Vihreät ry:n jäsenet puoluevaltuustossa.

Reilun Muutoksen - ohjelman kommentointi kiertotalouden näkökulmasta

Kiitos Iiris ja koko työryhmä… On hienoa tulla kommentoimaan tätä ohjelmaa kiertotalouden näkökulmasta. Kiertotalous on ollut osa reilun muutoksen ohjelmaa jo aikaisemmin, mutta tämä päivitys nostaa sen aivan uudelle tasolle. Siinä missä vanha ohjelma korosti kierrätystä, korjaamista ja materiaalitehokkuutta, uusi ohjelma tekee kiertotaloudesta koko talouspolitiikan rungon.

Aiemmassa ohjelmassa linjattiin, että neitseellisten raaka-aineiden kulutusta on vähennettävä ja tuotteiden on oltava korjattavia. Tässä vuoden 2026 ohjelma vie tämä paljon pidemmälle. Materiaalien globaali kulutus on leikattava lähes puoleen, ja yritysten on kilpailtava nimenomaan kestävyydellä. Kiertotaloudesta tehdään siis selkeä kilpailuetu ja samalla reilun muutoksen keskeinen työllisyysratkaisu, sillä korjauspalvelut, vuokraus, jakaminen ja paikalliset kiertotalousyritykset luovat työtä, joka ei karkaa halpatuotantoon.

Uusi ohjelma vahvistaa myös julkisen sektorin roolia. Vuonna 2020 hankinnoista puhuttiin, mutta nyt ne nostetaan kiertotalouden moottoriksi. Kun kunnat ja valtio ostavat vain kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä ratkaisuja, koko markkina muuttuu. Julkinen sektori ei enää seuraa perässä, vaan toimii veturina.

Merkittävä muutos on myös se, että kiertotalous kytketään nyt suoraan eriarvoisuuden vähentämiseen. Kiertotalous pienentää kotitalouksien kustannuksia, luo paikallista työtä ja tarjoaa vaihtoehtoja omistamiselle. Se on ekologinen ratkaisu, mutta myös sosiaalinen ratkaisu ja mahdollisuus laadukkaaseen omistamiseen heille, joilla raha on tiukilla.

Lopuksi vielä vuoden 2026 ohjelma tekee kiertotaloudesta osan EU:n uutta vihreän kehityksen ohjelmaa. Se on selkeä viesti siitä, että Suomi haluaa olla edelläkävijä. Ei siis vain päästöjen vähentämisessä, vaan talousmallissa, joka on oikeudenmukainen sekä ihmisille että planeetalle.

Ja mainittakoon vielä viimeisenä eilinen uutinen: Kansalaisaloite korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamisesta etenee eduskuntaan ja tämähän me halutaan läpi ehdottomasti.

Kiitos.

Kannanottoja poliittisen ohjelman teemoihin

Välityömarkkinat ja niiden nostaminen ohjelmaan. Toimivat välityömarkkinat puuttuu ja meillä laitetaan työkykyisiä ja työhaluisia ihmisiä suoraan eläkeputkeen heidän diagnoosiensa vuoksi… Olisi äärimmäisen tärkeää, että kaikkien työmarkkinoille haluavien ja kykenevien olisi mahdollisuus työllistyä työmarkkinoille kunnon palkalla. Tähän nostaisin Anselmi Liedeksen hyvät nostot lyhyemmistä työviikoista, joka mahdollistettaisiin esim. osa- ja täsmätyökykyisten panoksella työmarkkinoilla.

Reilu Muutos ja kiertotalous: Toivoisin, että se kiertotalous näkyy yhtä hyvin kuin Reilun Muutoksen ohjelmassa läpileikkaavana teemana, mutta myös nimenomaan sen talouden näkökulmasta. Timo Huhdan tavoin toivon, että tämän ohjelman jälkeen Vihreät voidaan ottaa vakavasti myös kovana talouspuolueena pehmeistä arvoista huolimatta.

Oikeudenmukainen ja toimiva hyvinvointivaltio… Noh, kuten Hanna tuossa aiemmin toivoi, minä myös toivon, että näitä pohditaan myös sieltä kaikista heikoimmassa asemassa olevien kannalta sekä liikuntarajoitteisten ja tukea tarvitsevien näkökulmasta.

Lisäksi mä toivon sellasta "out of the box"-ajattelua ja, että ohjelma ei ole liian valmiiksi pureskeltu, koska ajatukset herättää mielenkiintoa.

Kiitos.

TalousVihreät ry:n jäsenet puoluevaltuustossa.

Sunnuntai 1.3.2026

Sosiaalinen kiertotalous osaksi sosiaaliturvamallia Sosiaaliturvaohjelmamme on vahva ja kunnianhimoinen. Kiitos puheenjohtajille ja työryhmälle jo tähän asti tehdystä työstä. Yksi näkökulma kuitenkin puuttuu: sosiaalisen kiertotalouden rooli osana sosiaaliturvaa. Ensikuulemalta tämä voi kuulostaa irralliselta, mutta todellisuudessa se liittyy suoraan työllisyys- ja talouspolitiikkaan, mutta myös sosiaaliturvaan.

Sosiaalinen kiertotalous voisi luoda matalan kynnyksen työtä niille, joiden työkyky on osittain heikentynyt. Se voisi vähentää köyhyyttä tarjoamalla edullisia palveluja ja tuotteita. Se tukisi korjaus- ja huoltopalveluiden kasvua ja ennen kaikkea vahvistaisi yhteisöllisyyttä ja ehkäisisi syrjäytymistä. Kyse on sosiaalipolitiikasta, joka rakentaa osallisuutta ja hyvinvointia.

Siksi ehdotan, että ohjelmaan pohditaan lisättäväksi vielä sosiaalisen kiertotalouden tukimalli. Malli rahoittaisi korjauspajoja, kierrätyskeskuksia, yhteisökorjaamoja sekä lainaamoja ja jakamistalouden palveluja eli paikkoja, joissa syntyy työtä, taitoja ja yhteisöä, ja joissa ihmiset voivat osallistua omien voimavarojensa mukaan.

Samalla osallisuusrahan tulisi olla joustavasti käytettävissä matalan kynnyksen työtoimintaan kiertotalouspalveluissa ilman, että etuudet leikkautuvat kohtuuttomasti. Tämä poistaisi pelon siitä, että pienikin työpanos johtaa taloudelliseen epävarmuuteen.

Lisäksi kunnille tulisi asettaa velvoite tarjota kiertotalouspalveluja osana sosiaalista työllistämistä ja kuntouttavaa toimintaa. Se loisi uuden, vihreän sosiaalipolitiikan työmarkkinan – sellaisen, jossa työ pysyy paikallisena, yhteisöllisenä ja saavutettavana.

Sosiaalinen kiertotalous yhdistää ekologisen kestävyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisten arjen. Se saa ihmisen tuntemaan itsensä tärkeäksi ja osalliseksi. Tämä on mahdollisuus, joka meidän kannattaa ottaa osaksi ohjelmaa – ja osa vihreää tulevaisuutta, jossa ketään ei jätetä ulkopuolelle.

Kiitos.